*

Kreikan Hämis "Tiedän vain sen, etten tiedä mitään."

Hallintovirkamieskunta Suomessa

  • Kuva 1
    Kuva 1
  • Kuva 2
    Kuva 2

Otsikko on „Virkamieskunta, hallinto ja yhteiskunta – tutkimusprojektin perusraportista vuodelta 1987. Kirja tuli luokseni sattumalta, kuten monet muutkin kirjat, ja sisältää osan historiallista tutkimusta Suomen virkamiesten itsensä kertomana.

 

Tutkimuksen on tehnyt Juha Vartola ja Klaus af Ursin, kuten kansikuvassa (kuva 1) on nähtävissä. Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston kirjallisena kyselynä, joka lähtettiin kaikille Suomen valtion keskus- ja lääninhallinnossa sekä kuntien hallinnossa työskenteleville itsenäistä hallintotyötä tehneille henkilöille.

 

Tutkimuksen esipuhe alkaa lainauksella kirjasta „Virkamiesolomme“, jonka kirjoitti E.Nevalinna vuonna 1907.

 

„Paljon on maassamme jo kauan aikaa ja viime aikoina vallankin puhuttu virkamiesoloistamme olevista epäkohdista ja niistä valitettu. Mutta sangen vähän on julkisuudessa kuitenkin tätä suurta ja tärkeää asiaa yksityiskohtaisesti ja asiallisesti esitetty ja käsitelty. Valitukset ovat enimmäkseen joko olleet ylimalkaisia „virkavallan“ moittimista taikka ovat ne, milloin asiallisia muistutuksia on tehty, useimmiten rajoittuneet johonkun yksityiseen pinnalta helpommin nähtävään epäkohtaan tai väärinkäytökseen.“

 

Virkamiehet itse kertovat (kuva 2) mitkä ovat suurimmat muutokset „epäkohdissa ja väärinkäytöksissä“ kahdeksankymmenen vuoden muutoksien jälkeen ovat.

 

Ensimmäinen eettisesti arveluttava kohta TOP21 – listalla on

 

„uudistumishaluttomuus“ 74,7 prosentin arvoisesti.

 

Toiseksi nousee „maan tapa“ eli „poliittisen ym. „hengenheimolaisen“ suosiminen 70,7 prosentin luvuilla.

 

Kolmannen tilan täyttää „virkapakettien juonittelu ja kaupankäynti viroilla, 67,6 %.

 

  1. „Tarpeettoman vaikean virkakielen käyttäminen hallinnollisissa asiakirjoissa, 66,4 %

  2. „Tarpeettoman monimutkainen asian käsittely“, 62,2 %

  3. „Ratkaisun tekeminen ilman riittävää perehtymistä asiaan“; 61,8 %

  4. „Oman puolueen edun ja näkökantojen yksipuolinen ajaminen, 61,1 %

  5. „Asioiden riittävästä tiedottamisesta pidättäytyminen, 59 %

  6. „Päätösten puutteellinen perusteleminen, 58,8 %

  7. „Asian tarpeeton viivyttäminen“, 57,4 %

 

Vastuusta vetäytyminen virheen sattuessa (55,9%), Asianomaisen riittämätön kuuleminen (51%), Työhön kykenemättömien työtovereiden suojelu (42,4%) ja puutteellinen omaa työhön paneutuminen harrastusten tms. takia (38,3%) voidaan nostaa esiin TOP10-lista ulkopuolelta.

 

Näin siis vuonna 1987.

 

Miten makaa hallintovirkamieskunta nykyään, kun edellisestä tutkimuksesta on kulunut kohta 30 vuotta ?

 

Onko mikään muuttunut ?

 

Kiitos

Hämis

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

"Kuinka makaa hallintovirkamieskunta nykyään ? "

Älä vaan ääneen kysy, joku EU n noheva virkamies saattaa perustaa työryhmän tutkimaan aihetta.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Vastaava kysely olisi kiva saada niin nähtäisiin miten Pisa on vaikuttanut Suomen tomintaan, vaikka olen varma, että pahemmaksi tämä on mennyt.

Ennen oli vain sisäiset byrot nyt on vielä EU-byrot kaupanpäällä ja nekin mak(s)aa samalla lailla!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset